Yle: Uusi laki lopettaa nykymuotoiset pikavipit

Nykymuotoiset pikavipit häviävät markkinoilta, kun uusi pikavippilaki tulee voimaan, kertoo Yle. Laki asettaa pikavipeille korkokaton ja kieltää ylimääräisten tekstiviestikulujen perimisen. Laki tulee voimaan alkukesään mennessä. – Toiminta tulee sillä tavoin muuttumaan, että nykymuotoiset vipit, joita on myönnetty vuodesta 2005 saakka, katoavat. Tästä tuli tällainen kahdeksan vuoden tarina, kertoo toiminnanjohtaja Kari Kuusisto Suomen Pienlainayhdistyksestä. Suomessa on tällä hetkellä noin 80 pikavippejä myöntävää yritystä. Osa yrityksistä todennäköisesti lopettaa toimintansa uuden lain myötä, mutta osa yrittänee keksiä uusia ansaintatapoja. Markkinoille jäävät ne, jotka onnistuvat keksimään keinoja ansaita rahaa lainatoiminnalla uuden lain puitteissa. Kuusisto arvelee, että pikavippien tilalle tulee monenlaisia korvaavia tuotteita. Joistakin ansaintamalleista on jo spekuloitu. Yksi tapa pitää todellinen vuosikorko matalana ja saada silti korkotuloja olisi pidentää pikavippien laina-aika huomattavasti nykyistä pidemmäksi. Tällä hetkellä pikavipin keskimääräinen takaisinmaksuaika on 33 päivää. Kuusisto ei kuitenkaan usko laina-ajan pidentämiseen, sillä samalla luottotappioiden riski kasvaisi. Pidempi maksuaika vaatisi lainaa tarjoavilta yrityksiltä lisäksi enemmän pääomaa. Kuusiston mukaan uusi laki ei vielä toistaiseksi ole saanut pikavippiyrityksiä lopettamaan toimintaansa. Hän uskoo, että vippejä myönnetään viimeiseen asti. – Selvää on, että kun laki aikanaan tulee voimaan, niin sitä edelliseen iltaan asti varmastikin kaikki jatkaa, kun kello 23 asti lainanmyöntämispäätöksiä tehdä. Pikavippejä otettiin viime vuonna noin 400 miljoonan euron arvosta. Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzar tarkastelee pikavippimarkkinoita ylivelkaantuneiden näkökulmasta. Hänen mukaansa pienille lainoille on tarvetta edelleen, ja maahan tarvittaisiin jonkinlainen luototusjärjestelmä myös niille ihmisille, joiden luottoriski on korkeampi. Moni kunta tarjoaa sosiaalista luototusta, mutta järjestelmä on vielä lapsenkengissä eikä sovellu pikavippien korvaajaksi. Pantzarin mukaan sosiaalisia luottoja käytetään lähinnä vanhojen velkojen järjestelyyn, ei kodin pienten välttämättömien hankintojen luotottamiseen. Sosiaalisia luottoja myönnettiin viime vuonna noin 700 kappaletta. Pikavippejä myönnettiin Tilastokeskuksen mukaan pelkästään viime vuoden heinä-syyskuun aikana 386 000 kappaletta. Pantzar ei usko, että ylivelkaantumisongelmat häviävät uuden korkokaton myötä. – Kyllä korkokatto varmasti tuo parannusta tilanteeseen, mutta ei se todellakaan koko ongelmaa pysty poistamaan. Pantzarin mukaan pikavipit vievät helposti velkakierteeseen. Harva kuitenkin velkaantuu pelkästään pikavippien takia. Ongelmat alkavat, kun pikavipeillä yritetään paikata aikaisemmin alkanutta velkatilannetta.