Pikavippialalle tiedossa muutoksia

Kun uusi lainsäädäntö rajoittaa pikavippien korkoja ja oheismaksuja, pikavippiyritysten liiketoiminta vaikeutuu huomattavasti. Jatkossa korkoa saa periä vain sen verran, että todelliseksi vuosikoroksi jää korkeintaan reilu 50 prosenttia. Nykyään korot ovat satoja tai tuhansia prosentteja. Myös lisämaksulliset tekstiviestipalvelut kielletään. Useat valiokunnat ovat kannattaneet hallituksen esittämiä lakimuutoksia, ja eduskunta hyväksyy lain todennäköisesti helmikuussa. Laki voi tulla voimaan jo keväällä. Kysyntää pikavipeille kuitenkin riittää. Tilastokeskuksen mukaan pikavippejä otettiin vuoden 2012 heinä-syyskuun aikana noin 107 miljoonan euron arvosta. Nousua vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan on 29 prosenttia, joten kysyntä on kaiken lisäksi kasvussa. Kun pikavipeille on halukkaita ottajia ja halukkaita tarjoajia, on varmaa, että jollakin lailla pienlainoitusta pyritään jatkamaan. Monet asiantuntijat ovatkin esittäneet arvioitaan alan tulevaisuudesta. Koska korkokatto koskee ainoastaan alle 2000 euron luottoja, yksi vaihtoehto on, että entistä suurempien lainojen tarjonta kasvaa. Tällä hetkellä useiden tuhansien eurojen lainoja myydään kulutusluottoina, joita myöntävät pankit ja muut rahoitusalan yritykset. Kulutusluoton myöntämisen ehdot ovat kuitenkin yleensä tiukemmat kuin pikavipin. – Jännittyneinä odotamme, käykö niin, että ihmiset ottavat sitten entistä enemmän isompia eli yli 2000 euron pikaluottoja, kertoi Takuu-Säätiön viestintäpäällikkö Minna Mattila Keskisuomalaiselle tammikuun alussa. Suurten luottojen määrän kasvu voi pahentaa ylivelkaantumista. Suomen Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto arvioi blogissaan, että ylivelkaantumisen lisääntymistä voidaan ehkäistä lähinnä perustamalla positiivinen luottorekisteri, johon kirjattaisiin tiedot kuluttajien kaikista lainoista. Talousvaliokunnan arvion mukaan pikavippiyritykset saattavat pienentää todellista vuosikorkoa pidentämällä laina-aikoja. Todellisen vuosikoron laskentatavasta johtuen lyhyen maksuajan luottojen vuosikorot nousevat herkästi hurjiin, jopa yli kymmenen tuhannen prosentin lukemiin, vaikka korkojen osuus lainasummasta olisikin todellisuudessa vain parikymmentä prosenttia. Laina-ajan pidennys pienentäisi todellista vuosikorkoa, vaikka lainan tosiasialliset korkokulut eivät vähenisikään. Suurten vippien tapaan riskinä on, että lain tavoitteen vastaisesti velkaantuminen vain pahenee. Jos maksuaika on pitkä, ylivelkaantuva kuluttaja voi ehtiä kerätä entistä suuremman lainapotin ennen kuin maksuhäiriömerkintä pysäyttää kierteen. Myös Talouselämä-lehden haastattelemat asiantuntijat uskovat, että pikavippiyritykset pyrkivät kiertämään lain vaikutuksia. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Kati Rantala epäilee, että hyödykesidonnaiset lainat saattavat lisääntyä. Tällöin vippiä annettaisiin esimerkiksi jotain näennäistuotetta vastaan.