osalla kännykkälaskukin riittää kaatamaan talouden Ylen vuosilta 2015 – 2017 tekemä selvitys suomen käräjäoikeuksista tuo ilmi, että yksityishenkilöihin kohdistuvat velkomisjutut ovat olleet kasvussa. Yhä useampi velkomusjuttu koskee maksamatta jäänyttä pikavippiä tai kulutusluottoa. Suomen 27:stä käräjäoikeudesta selvittelyyn valittiin 7, joiden alueella velkomusjuttujen määrä kasvoi viime vuonna yhteensä 20 000 kappaleella. Mikäli näitä kyseisiä velkoja ei ole saatu vapaaehtoisella perinnällä perittyä, ovat ne päätyneet useimmiten ulosottoon. Velkomusjutuissa kokonaisuudessaan on ollut kyse tavallisimmin aiemmin mainituista pikalainoista, vuokrista ja sähkö- tai kännykkälaskuista. Juridiikan kielellä puhuttaessa kyseessä ovat ns. summaariset velkomusasiat, joissa velallisen ja velkaa perivän tahon välillä ei ole riitaa. Lukuihin on laskettu mukaan myös riita-asiat, joissa velan vakuutena on esim. osakehuoneisto. Nämä ovat tapauksia, joissa saatavaa vaaditaan maksettavaksi koko vakuuden arvosta. Näistä tapauksista ei ole vielä saatavissa tarkkoja lukuja, toki niidenkin määrä on kuitenkin kasvanut.
Huomattavaa kasvua juttujen määrissä
Käräjäoikeudet kertomukset velkomustilastoista ovat synkkää luettavaa ympäri Suomen:
- Itä-Suomen käräjäoikeudessa Kuopiossa juttujen määrä lisääntyi viime vuonna 2 500 tapauksella
- Oulussa vastaava luku oli 2 800 juttua
- Kymenlaakson käräjäoikeuden piirissä jutut lisääntyivät tuntuvasti aiemmasta vuodesta, yhteensä kasvua oli 1 300
- Lapissa velkomusjuttujen määrä nousu n. Tuhannella. Käräjäoikeus arvelee juttujen kasvun liittyvän pikavippeihin
- Varsinais-Suomessa juttujen määrä kasvoi 5 300 kappaleella, mikä tarkoittaa 17% nousua
- Pirkanmaalla juttuja oli huomattavasti aiempaa enemmän, määrä kasvoi 6 000 kappaletta
Käräjäoikeudet kertovat, ettei velkomusjuttuja on kaikenikäisillä ihmisillä, mitään ikäryhmää, saati sukupuolta ei voi yksistään syyttää juttujen kasvamisesta. Yle haastatteli Varsinais-Suomen käräjäoikeuden riita- ja hakemusasioiden osaston johtajaa Pasi Kettulaa. Hän näkee, että velkomusasioiden määrä on kasvanut poikkeuksellisen paljon. Kettulan mukaan jutuissa on mukana luottojen lisäksi esim. vuokranhoitoon liittyviä velkoja, joissa vaaditaan useimmiten lisäksi myös häätöä. Kaikkien velkojen yhteismäärän kasvu on selkeästi johtanut siihen, että myös niiden velkominen on ollut innokkaampaa. Varsinais-Suomen käräjäoikeuden jutuista, suurin osa on Kettulan mukaan kuitenkin pikavippejä ja kulutusluottoja. Pikavippien osalta on jouduttu joissakin tapauksissa tutkimaan luottosopimusten ehtoja, että ovatko ne olleet asiakkaalle selkeästi ymmärrettävissä. Tutkimuksia on tehty vaikka velallinen ei kiistäisikään velan olemassa oloa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että korkojen kohtuuttomuuteen puututtaisiin automaattisesti, mikäli asiakas on saanut selkeän tiedon koron suuruudesta siinä vaiheessa kun lainaa on haettu. Oikeuden päätöksestä lähtee tieto myös luottotietorekisteriin, eli käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että henkilö menettää luottotietonsa. Varsinais-Suomen alueella tiedetään tapauksia, joissa velallinen on todettu varattomaksi, tällöin velkojat eivät saa saataviaan lainkaan. Velkajärjestelyjen mahdollisuus on myös aina olemassa, mutta näiden määrä ei kuitenkaan ole ollut kasvussa. On myös tapauksia, jossa asia on saatu jo sovittua velallisen ja velkojan kesken, jolloin oikeuden käsittely on ollut lopulta kokonaan tarpeeton.
Myös Pirkanmaalla ja Helsingissä on kasvua juttujen määrissä
Pirkanmaan runsaat kasvuprosentit selittyvät käräjäoikeuden mukaan pikavippien ja kulutusluottojen kasvulla ja niiden helpolla saatavuudella. Käräjäoikeudesta on arvioitu, etteivät kaikki ole täysin ymmärtäneet mihin ovat sitoutuneet pikavippejä hankkiessaan. Yle on haastatellut Tampereen kaupungin johtavaa talous- ja velkaneuvojaa Aki Jauroa, joka arvelee pikavippien nousuun erityisesti kasvukeskuksissa selittyvän runsailla opiskelijoiden määrillä ja sillä, että opiskelijoilla on tavallisesti pienet tulot. Helsingissä velkomusjuttujen määrän kasvu on sen sijaan ollut maltillisempaa kuin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Lopulliset luvut ovat vielä saapumatta, mutta juttujen määrä on luonnollisesti Suomen suurin, kun kyseessä myös on Suomen suurin käräjäoikeus. Vaikka juttujen määrän kasvu ei ole ennätyksellistä, se on kuitenkin koko ajan nousussa myös Helsingissä.
Pienikin lasku voi horjuttaa koko taloutta
Jutussa haastateltiin myös Helsingin talous- ja velkaneuvonnan talous- ja velkaneuvoja Ilkka Passia. Hän kertoo, että velkaantumisen kohtaaminen on jokapäiväistä velkaneuvojalle. Hän arvioi suurimman osan asiakkaistaan olevan sellaisia jotka asuvat vuokralla asunnossa, jossa on tuloihin nähden korkea vuokra ja joilla ei ole puskurina omaisuutta. – Kyllähän se kertoo ongelmasta, joka on ollut jo pidempään. Kulutusluottoja otetaan edelleen, ja ihmisillä menee sen verran heikosti, että heiltä monesti jää maksamatta aika pieniäkin summia, kuten vaikka kännykkälasku. Vuokravelat ovat sitten jo isompia, toteaa Passi haastattelussa. Passi huomauttaa, että palkkojen nousu on ollut pientä viime vuosina esimerkiksi julkisella sektorilla. Myös lomarahojen leikkaukset näkyvät. Hän myös viittaa tilastoihin, joiden mukaan kulutus on kasvanut menoja suuremmaksi. Velkaantuminen on usein seurausta myös ympäristöstä tulevista kulutuspaineista. Pikavippien näkymiseltäkään ei ole voitu välttyä vuoden 2013 tehdystä lakimuutoksesta huolimatta. Mikä sitten johtaa velkaantumiseen? Passin arvion mukaan elämässä tapahtuvat kolhut ovat usein syynä velkaantumiskierteeseen. Velkaneuvonnassa näkyy niin avioeroja, sairastumisia kuin töiden menetystäkin. Taustalla on saattanut myös olla peliriippuvuutta tai muunlaisia riippuvuuksia. Passi yllättyy Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen luvuista. Selkeää vastausta tilanteeseen on hänen mukaansa vaikea antaa. Hän hahmottelee eri puolilla suomea asuvien ihmisten tilanteita, jotka voivat aiheuttaa velkaantumista, esimerkkeinä kallis asuminen ja tiukassa olevat työpaikat. Yle on haastatellut juttua varten myös Takuusäätiön toiminnanjohtajana tunnettua Juha A. Pantzaria. Pantzarin arvion mukaan kasvukeskuksissa asuminen on kallista, mikä saattaa johtaa siihen, ettei kaikkiin laskuihin ole varaa. Kuluttamiseen käytettävien luottojen lisääntyminen on herättänyt huolta monilla tahoilla. Suomen pankki on huolissaan kotitalouksien velkataakan kasvusta ja siitä että vakuudettomien kulutusluottojen hankkiminen lisääntyy vuosi vuodelta. Toistaiseksi kuitenkin suomalaisten nettovarallisuus, eli varallisuus on vielä suurempi kuin kotitalouksien velkataakat.
Samat ihmiset kärsivät maksuhäiriöistä – positiivisesta luottorekisteristä apu?
Maksuhäiriöt kasaantuvat enemmän ja enemmän samoille ihmisille, kertoo Asiakastiedon julkaisema tieto. Maksuhäiriöisten määrä lähentelee nyt syksyn 2016 ennätystä, yksittäisellä henkilöllä on keskimäärin 15 merkintää. Viime vuoden kasvu merkinnöissä on ollut kymmenyksen luokkaa, vaikka maksuhäiriöisten henkilöiden kasvun määrä on pysähtynyt. Pikavippien lainojen korko on ollut valtakunnallisessa keskustelussa vuosia. Pienten lainojen korkoehtoja on jo lainsäädännöllä tiukennettu. Useassa Euroopan maassa käytössä ollut positiivinen luottorekisteri puuttuu vielä suomesta kokonaan. Rekisteri kertoisi luotonmyöntäjälle asiakkaan koko lainahistorian eli asiakkaan lainojen kokonaismäärän. Lisäksi myös positiivisesta luottorekisteristä selviää asiakkaan tulotaso. Nykyisellään luotonmyöntäjät saavat tiedon ainoastaan asiakkaan maksuhäiriömerkinnöistä. Selvitys positiivisen luottorekisterin tarpeesta on nyt oikeusministeriön työn alla. Ylen kysely on jo paljastanut usean kansanedustajan kannatuksen asiaa kohtaan. Selvitys valmistuu kesäkuun 2018 loppuun mennessä. Oikeusministerin yli vuosi sitten julkaistu virkamiesmuistio esitti korkokaton asettamista myös yli 2 000 euron luotoille.
