Pikavippien rajoitukset etenevät

Eduskunta kannatti pikavippilainsäädännön kiristämistä torstaina lakiehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä. Lakiehdotus hyväksyttiin talousvaliokunnan mietinnön mukaisena.

Lakiehdotuksen toinen eli viimeinen käsittely on ensi viikolla. Silloin eduskunta äänestää lain hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Laki tulee voimaan noin kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun presidentti on vahvistanut sen.

Lakimuutoksen on arvioitu merkitsevän jopa pikalaina-alan loppua. Alle 2000 euron lainoille, mukaan lukien pikavipit ja luottokortit, asetetaan korkokatto. Korkokatto rajaa lainojen suurimman sallitun todellisen vuosikoron viitekorkoon, johon on lisätty 50 prosenttiyksikköä. Tämänhetkisellä korkotasolla suurin mahdollinen todellinen vuosikorko olisi hieman yli 50 prosenttia.

Vielä toistaiseksi pikavippien todelliset vuosikorot ovat yleensä satoja tai tuhansia prosentteja. Ylen arvion mukaan sadan euron pikavipistä kuukauden ajaksi saisi jatkossa periä korkoa vajaat neljä euroa. Tällä hetkellä vastaavasta lainasta kertyy kuluja tyypillisesti noin 25 euroa.

Eduskunta suhtautui lakiehdotukseen harvinaisen yksimielisesti, sillä käydyssä keskustelussa kukaan ei kannattanut rajoitusten hylkäämistä. Jotkut edustajat, esimerkiksi Anne Kalmari (kesk) ja Pauli Kiuru (kok), olisivat valmiita myös pikavippien täyskieltoon.

Pikavippien totaalikieltoon liittyvänä pelkona esitettiin, että lainojen tarjoaminen saattaisi siirtyä harmaille markkinoille.

– Toisekseen nämä pimeät markkinat, kansalliset ja kansainväliset, kyllä keksivät aina omat väylänsä. Tämä on syy, minkä takia ainakaan toistaiseksi tätä en vielä kannata, totesi Mauri Pekkarinen (kesk).

Kansanedustaja Kimmo Sasi toi kuitenkin esiin lainakieltoon liittyviä elinkeino- ja sopimusvapauden näkökohtia. Sasi piti tärkeänä, että lainaa on mahdollisuus tarjota, kunhan lainaamisen asianmukaisuudesta huolehditaan ja arvioidaan lainaajan luottokelpoisuus. Luottokelpoisuuden arvioinnin välineeksi Sasi kannatti positiivista luottorekisteriä.

Myös Tarja Filatov (sd) suhtautui täyskieltoon kielteisesti. Filatov huomautti, että suurin osa pikavippiä ottaneista onnistuu maksamaan lainansa takaisin. Hän toi esiin myös sen, ettei pikavipin ottamisessa ole aina kyse yli varojen elämisestä, vaan rahan tarpeen taustalla voi olla esimerkiksi sosiaaliturvan myöhästyminen.

– Itse esimerkiksi kun teen paljon töitä pitkäaikaistyöttömien kanssa, niin kyllä yksi syy pikavippiin on se, että se työttömyysturva ei ole tullut ajallansa, Filatov kertoi.

Uutisia sivustolta

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*