Pikavipit puhuttavat myös Britanniassa

Suomessa on tänä syksynä keskusteltu paljon pikavippien rajoittamisesta. Hallitus haluaa asettaa pikavipeille korkokaton, ja monessa kunnassa on ehdotettu pikavippimainonnan kieltämistä. Pikavipeistä keskustellaan nyt myös Britanniassa. The Guardian kertoo, että maan hallitus on päättänyt antaa uudelle taloushallinnon viranomaiselle FCA:lle valtuudet asettaa pikavipeille korkokatto. Myös mahdollisuutta uusia pikalaina loputtomasti halutaan rajoittaa. Jos lainaaja ei voi maksaa velkaansa eräpäivänä, Britanniassa on mahdollista ottaa uusi laina, joka maksaa vanhan pois. Uusiminen voi kuitenkin nostaa lainan kulut varsin korkeiksi. Britannian talousministeriön jäsen James Sassoon huomautti, että korkokatto ja lainan uusimisen rajoittaminen puuttuvat merkittävästi markkinoiden vapauteen. Lisäksi ne voivat antaa kuluttajille suurta etua. Sassoonin mukaan rajoituksilla saattaa kuitenkin olla arvaamattomia seurauksia. Ranskassa ja Saksassa huomattiin, että rajoitukset heikensivät huomattavasti kaikkein köyhimpien mahdollisuuksia saada luottoa. Seurauksena heikoimmilla olevat kuluttajat saattavat ajautua käyttämään laittomia lainapalveluita. Lisäksi pelättiin, että korkokaton asettaminen saattaisi olla pikavippiyritysten asiakkaiden edun vastaista. Kaikesta huolimatta hallitus päätti kuitenkin antaa päätösvallan asiasta FCA:lle. Britannian parlamentin ylähuoneen jäsen Justin Welby puolusti rajoituksia, sillä hänen mukaansa lainoja myöntävät yritykset vaativat ”kiskurikorkoja”. Welbyn mukaan markkinoiden säätely korkokaton avulla saattaisi normaalitilanteessa ajaa köyhimmät laittomien lainoittajien pariin, mutta tällä hetkellä pikalainamarkkinat eivät toimi kunnolla. Jos markkinat toimisivat oikein, alalle tulisi uusia yrittäjiä, jotka pudottaisivat korkotasoja. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Parlamentin ylähuoneen jäsen Parry Mitchell painotti, että tavoitteena ei kuitenkaan ole kieltää pikalainoja. Rajoitusten puolesta on kampanjoinut erityisesti Britannian työväenpuolueen parlamentaarikko Stella Creasy. Creasy on korostanut muun muassa korkeiden, jopa 1700 prosentin korkojen vahingollisia vaikutuksia. The Guardian kertoo, että hänen mukaansa köyhimmät joutuvat ottamaan lainaa ostaakseen ruokaa, kun hinnat nousevat ja moni joutuu työttömäksi. Creasyn mielestä lainoittajien velvollisuus ilmoittaa todellinen korko ei hyödytä mitään, koska joillakin kuluttajilla ei ole muita vaihtoehtoja kuin ottaa lainaa. FCA alkaa vastata luottojen säätelystä vuonna 2014. Korkokaton asettaminen ei kuitenkaan ole vielä varmaa, koska mahdollisuus päättää korkokaton asettamisesta tai hylkäämisestä on yksin FCA:lla.